Sukuseuramme kantaperheiksi voidaan katsoa ne neljän Nikkarin torpan pojan perhettä, joiden jälkeläisiä on elossa ja joista koostuu sukuseuramme jäsenet.

Otto Aronpuro (1885-1963)

Otto Aronpuro vihittiin 27.6.1909 Kuopiosta kotoisen olevan Ida Elviira Koivistoisen (1888-1975) kanssa. Idalla oli vihittäessä sukunimi Koivistoinen ja vielä perheen asuessa Ilomantsissa hänellä oli tuo sukunimi, mutta Helsingin pitäjän kirkonkirjoissa 1913 on nimi muuttunut muotoon Koivisto. Hänen sukunsa alkukoti on Suonenjoen Kärkkälän kylä, missä suurin osa asukkaista oli 1700-luvulla Koivistoisia.

Ida ja Otto Aronpuron perheeseen syntyi 8 lasta, 7 poikaa ja yksi tyttö.: 1911 Arvo, 1912 Tauno Pellervo, 1914 Otto Tapio, 1921 Ilmari Johannes, 1923 Jouko Väinö, 1925 Aino Aune, 1927 Veikko Toivo ja 1934 Eero Kullervo. Ilmaria lukuun ottamatta kaikki muut on vihitty avioliittoon. Arvo ja Ilmari ovat jatkosodassa kaatuneita sankarivainajia. Neljällä heistä – Arvolla, Tapiolla, Joukolla ja Aunella – on jälkipolvia ja heidän jälkeläisiään on jäseninä Syväniemen ja Aronpuron sukuseurassa.

Arvo Aronpuro vihittiin 1939 Mirjami Virtasen kanssa ja heillä on yksi poika, tunnettu runoilija Kari Aronpuro, Pellervo Aronpuro vihittiin nykyisen vaimonsa Esteri Vuorenmaan kanssa 1978, Tapio Aronpuro vihittiin 1942 Vieno Lahman kanssa ja heillä on kolme poikaa ja yksi tytär, Jouko Aronpuro vihittiin 1949 Mirja Laaksosen kanssa ja heillä on kaksi poikaa ja yksi tytär, Aune Aronpuro vihittiin 1954 Jouko Rissasen kanssa ja heillä on kaksi poikaa, Veikko Aronpuro vihittiin 1978 Maire Syrjäsen kanssa ja Eero Aronpuro 1957 Marjatta Anttilan kanssa. Mirjami Virtasen sukujuuret johtavat Hollolaan ja Kärkölään, Vieno Lahman sukujuuret Urjalaan, Mirja Laaksosen Paattisten Skinnarlaan ja Raisioon, Jouko Rissasen Kuopion mlk:aan ja Marjatta Anttilan Tammelan Lunttilaan.

Fabian Syväniemi (1888-1966)

Fabian Syväniemi vihittiin 26.2.1911 Siiri Matilda Hirvosen kanssa. Myös sukunimellä Hirvonen on useampia vaiheita. Siirin isoisän äidin Loviisa Mikontyttären liikanimenä oli Fort, joka myöhemmin muuttui muotoon Jord. Vuonna 1887 se muuttui edelleen muotoon Hjorth, jota sukunimeä käytti ”Hjortin pappa” eli David Davidinpoika Jord (1849-1921). Siirin isä Frans Vihtori Hjorth (1871-1944) suomensi vuonna 1892 sukunimensä muotoon Hirvonen, joka sitten oli Siirin tyttönimi. Fabian ja Siiri Syväniemen perheeseen syntyi 5 lasta: 1912 Taimi Tuulikki, 1914 Tyyne Tellervo, 1918 Hilja Ilona, 1922 Kauko Keijo ja 1928 Siiri Sinikka. Heidät kaikki on vihitty avioliittoon ja heillä kaikilla on myös lapsia, jotka ovat sukuseuramme jäseniä.

Tuulikki Syväniemi vihittiin 1936 Arvo Korpisen kanssa, Tellervo Syväniemi 1938 Lauri Mustajoen kanssa, Hilja Syväniemi 1940 Paavo Telarannan kanssa, Keijo Syväniemi 1945 Kirsti Hytösen kanssa ja Sinikka Syväniemi 1950 Heino Kotirannan kanssa. Arvo Korpisen sukujuuret ovat Janakkalassa, Lauri Mustajoen Jalasjärvellä ja Kurikassa, Paavo Telarannan Nurmijärvellä, Kirsti Hytösen Laukaassa ja Saarijärvellä ja Heino Kotirannan Ilmajoella. Tuulikki ja Arvo Korpisella on yksi lapsi Arto Sakari Korpinen, Tellervo ja Lauri Mustajoella on 7 lasta, neljä tytärtä ja kolme poikaa, Hilja ja Paavo Telarannalla myös 7 lasta, 2 tytärtä ja 5 poikaa, Kirsti ja Keijo Syväniemellä yksi tytär ja yksi poika ja Sinikka ja Heino Kotirannalla kolme tytärtä ja yksi poika. Sukunimi Syväniemi on säilynyt Siiri ja Fabian Syväniemen sukuhaarassa vain Keijo Syväniemen pojan Markku Syväniemen perheessä.

Niilo Syväniemi (1898-1989)

Niilo Syväniemi vihittiin 12.9.1936 Elsa Astrid Koskisärkän (1905-1971) kanssa. Elsan sukunimi Koskisärkkä oli kovin tuore, vihittäessä ei vielä vuodenkaan vanha, sillä Elsa muutti 20.9.1935 seurusteluaikanaan vanhan historiallisen sukunimensä Forsell Koskisärkäksi. Elsan vanhin tunnettu esi-isä oli tykkijunkkari (tykistön ylivääpeli) Lars Forsell, joka mm 1751-1756 omisti Padasjoen Verhon kuuluisan aateliskartanon. Elsa ja Niilo Syväniemen perheeseen syntyi kolme lasta: 1940 Seppo Tapani, 1944 Hilkka Annikki ja 1947 Ulpu Helena. Heistä kaksi on vihitty avioliittoon: Seppo Syväniemi 1963 Maire Kortteenperän kanssa ja Ulpu Syväniemi 1975 Pekka Mäkelän kanssa. Maire ja Seppo Syväniemellä on kaksi poikaa, Ulpu ja Pekka Mäkelällä poika ja tytär. Maire Kortteenperä on kotoisin Vetelistä ja Pekka Mäkelä Marttilasta.

Toivo Syväniemi (1902-1932)

Toivo Syväniemi vihittiin 5.8.1928 Lyyli Esteri Toivosen (1903-2001) kanssa. Lyylin isän nimi oli Nestori Toivonen (1783-1958), joka oli asunut lapsuuttaan Rautajärven Pohjanperän torpassa eikä hänellä silloin ollut tiettävästi ns liikanimeä. Tarvittaessa hän oli Nestori Pohjanperä. Kun hänet kutsuttiin reserviharjoituksiin 1895 oli hänen nimensä Nestori Hirvihauta. Nestori oli syntynyt Kantolan Hirvihaudan torpassa ja sen mukaan hän sai sotilaspapereihin liikanimen. Ei ole tarkkaa tietoa, milloin nimi muuttui Toivoseksi. Kun Nestori vihittiin 1896 on kirkonkirjoissa merkintä: ”Torpanpoika Nestor Juhonp. Toivonen, Rautajärvi Pohjanperä, ja itsellinen Maria Kustava Starck kirkonkylän Mattilasta”, joten tuolloin on jo Nestori ottanut itselleen nimen Toivonen. Toivo ja Lyyli Syväniemen perheeseen syntyi kaksi tytärtä: 1929 Sirkka-Liisa Syväniemi ja 1933 Lyyli Mirjami, joka 1955 vihittiin Hannu Eskolan kanssa. Heillä on kaksi poikaa ja yksi tytär. Hannu Eskolan sukujuuret johtavat Janakkalaan.