Sukuseuran alkuvaiheita

Vuonna 1965 lehtori Tuulikki Korpinen kutsui Juhon ja Marian jälkipolvet sukujuhlaan Heinolaan. Jo siellä heräsi ajatus jatkuvasta yhteydenpidosta. Seuraavan kerran suku kokoontui Luopioisten Kuohijoella vuonna 1980 entisessä kansakoulussa aivan Nikkarin torpan läheisyydessä. Paikalla oli lähes 100 suvun jäsentä. Tällöin perustettiin erityinen toimikunta valmistelemaan omaa sukuseuraa ja seuraavaa sukujuhlaa.

Syväniemen ja Aronpuron sukujen jäseniä kokoontui 17.8.1985 kolmanteen sukukokoukseen Juupajoelle Heimolan koululle Petääjärven rannalla. Kokouksen järjestivät vuonna 1980 valittu toimikunta ja Mustajoen sukuhaara, jonka kesäpaikka on saman järven rannalla. Tilaisuudessa olivat lähes kaikki sukuun kuuluvat eli 92 henkeä. Syväniemen ja Aronpuron sukuseura perustettiin yksimielisesti, samalla hyväksyttiin sen säännöt sekä valittiin hallitus. Juhlavieraana oli suvun ensimmäinen sukututkija ja sukuseura-ajatuksen herättäjä liikemies Niilo Syväniemi, joka kutsuttiin vastaperustetun seuran kunniajäseneksi.

Sukuseuran juhlat ja kokoukset

Sukukokouksia ja sukujuhlia on sukuseuran perustamisen jälkeen pidetty runsaasti:

• 1986 Luopioisten kirkolla, jolloin tehtiin retki suvun syntysijoille Sahalahden Pakkalan Hampaalan taloon.
• 1987 Forssan Lunttilassa, josta retkeiltiin Jokioisiin ja Aronpuron suvun keskuspaikoille.
• 1989 Hämeenlinnassa, joka on ollut erityisesti Niilo ja Toivo Syväniemen jälkipolvien kotipaikka.
• 1991 Luopioisten Kuohijoella, missä tehtiin ikimuistettava souturetki Kukkiajärvellä kirkkoveneellä.
• 1993 uudelleen Luopioisten Kuohijoella, jolloin paljastettiin entisen Nikkarin torpan pihassa Syväniemen ja Aronpuron sukujen muistokivi.
• 1995 Helsingissä entisessä Kallion rukoushuoneessa, joka on ollut Fabian Syväniemen perheelle monessa suhteessa tärkeä.
• 1997 Tampereen Luther-talossa, joka kytkeytyy läheisesti Mustajoen sukuhaaran vaiheisiin.
• 1999 Hämeenlinnassa, jossa asuu erityisesti Eskolan ja Telarannan sukuhaarojen jäseniä.
• 2001 Halikossa Lounais-Suomessa, jossa asuu paljon Aronpuron sukuhaaran jäseniä.
• 2003 Heinolassa, jossa pidettiin suvun ensimmäinen kokoontuminen v. 1965.
• 2005 Luopioisissa Kuohijoella.
• 2007 Vantaalla.
• 2009 Turussa Kakskerran Villa Staffansissa.
• 2011 Luopioisissa Kuohijoella.
• 2013 Juupajoella Mustajoen sukuhaaran kesäpaikassa Toiskassa.
• 2015 Luopioisissa Kuohijoella.
• 2017 Mäntässä Reetta Mustajoen ja Ritva Lenkkerin perheiden paritalossa.
• 2019 Halikossa Ritva ja Mauri Hanhisalon kotona.

Sukuseuran muu toiminta

Sukuseuran hallitukseen on pyritty valitsemaan edustajia kaikista neljästä sukuhaarasta: Otto Aronpuron, Fabian Syväniemen, Niilo Syväniemen ja Toivo Syväniemen jälkipolvista.

Sukuseuran puheenjohtajana (esimiehenä) ovat olleet Keijo Syväniemi (1985-1995), Marjatta Laine (1995-1999) ja Sami Mustajoki (1999-2003), Arto Korpinen (2003-2015) ja Pertti Mustajoki (2015-). Varapuheenjohtajina ovat toimineet Eero Aronpuro (1985-1989), Antti Rissanen (1989-1999) ja Eero Kotiranta (1999-2003), Seppo Syväniemi (2003-2009). Sukuseuran sihteerinä on ollut Arja Telaranta (1985-1991), Sami Mustajoki (1991-1999) ja Hanna Pokela (1999-2003), Sami Mustajoki uudestaan (2003-2007), Arto Korpinen (2007-2009) ja Marjatta Laine (2009-).

Sukuseura julkaisee omaa lehteä, Nikkarin lastuja, ajankohtaisia sukua koskevia tietoja ja kuulumisia sisältävänä kuvallisena painotuotteena. Lehdestä on muodostunut tärkein yhdysside sukuseuraan kuuluvien välille. Lehden nimi oli vuoteen 2003 saakka Sukutiedote, jolloin uusi nimi valittiin nimikilpailulla.

Vuonna 1987 valmistui suvun vaakuna, jonka on suunnitellut taiteilija Pertti Nykänen. Siitä on kehitetty pöytäviiri, postikortteja ja kirjeensulkijamerkkejä.

Vuonna 1993 pystytettiin Luopioisten Kuohijoelle Nikkarin entisen torpan pihaan Syväniemen ja Aronpuron suvun muistokivi, jonka on suunnitellut ja pystyttänyt taiteilija Pertti Nykänen yhdessä Seppo Syväniemen kanssa.

Keijo Syväniemi on tehnyt Syväniemen ja Aronpuron suvusta kaksi sukukirjaa, ensimmäinen ”Syväniemen ja Aronpuron suku 1” vuonna 1991, ja toinen kaksiosainen ”Syväniemen ja Aronpuron suku 2” vuonna 1997. Jälkimmäinen kirja sisältää paitsi varsinaisen Syväniemen suvun historiaa ja sukutauluja myös selvityksiä Nikkarin torpan miniöiden suvuista sekä myöhempien sukupolvien vävyjen ja miniöiden suvuista. Siinä on myös kerrottu kaikkien viime sotiimme osallistuneiden suvun jäsenten vaiheet Suomen armeijassa.

Vuonna 1994 päätettiin laajentaa sukuseuraa kutsumalla jäseniksi myös Juho Syväniemen veljien Mikko Niemisen ja Otto Vehkasen jälkipolvia. Seuran kunniajäseniksi on kutsuttu vuonna 1985 Niilo Syväniemi, vuonna 1993 Lyyli Syväniemi ja vuonna 1997 Tuulikki Korpinen sekä Keijo Syväniemi.

Vuonna 2002 järjestettiin ensimmäinen sukulounas, jonka tarkoituksena on helpottaa kaukaisempienkin sukulaisten tapaamista muulloinkin kuin sukukokouksissa.